Laillisia elinkeinoja ja muita periaatteita

En tiedä voiko tarpeeksi ilkkua niille, jotka tosissaan vastustavat turkistarhaamisen kieltämistä, koska se on laillinen elinkeino. Tämä on myös pääministerimme argumentti. Ehkä laittomien asioiden kieltäminen olisikin poliittisesti vaarattomampaa?

Kahdenvälisissä keskusteluissa aivan älytön argumentointi ei yleensä toimi, koska siitä jää heti kiinni. Mediassa se on helpompaa. Vai mitä pitäisi ajatella tästä tekijänoikeusjärjestöjen Piraattitehdas-sivuston innovoimasta väitteestä: "Kaikki varmaan ymmärtävät, ettei musiikki tai muukaan kulttuuri ole ilmaista."

Oppimateriaalina markkinoidun sivuston takana on kaupallisten pöllöjen lisäksi Opetusministeriö ja Opetushallitus. Onkohan tosiaan niin, että ylimpien opetus- ja kulttuuriviranomaisten mielestä kulttuuri on pohjimmiltaan kaupallista? Tekijänoikeusjärjestöt sen sijaan saavat toki olla sitä mieltä. He edustavat vain omaa maailmankuvaansa.

Filosofisesti kiinnostavampi lipsahdus on toisessa artikkelissa samalla sivustolla. Siinä todetaan, että "on periaatteessa yhtä väärin varastaa kaupan hyllyltä tietokonepeli kuin ladata se vertaisverkosta itselleen." Artikkelissa ei kuitenkaan kerrota, mihin periaatteeseen lauseessa viitataan. Miksiköhän?

Kaikissa kolmessa tapauksessa naamioidaan puhujan oma mielipide lain, periaatteen tai yleisen ymmärryksen taakse. Olisi reilumpaa, jos pääministeri sanoisi, että "hallituksen mielestä turkistarhaus on kiva juttu". Tekijänoikeusjärjestö puolestaan voisi sanoa suoraan, että "meidän mielestämme kaikki kulttuuri pitäisi kaupallistaa".

Eikä yhtään haittaisi vaikka Opetusministeriö tunnustaisi, jos se haluaa tukea tekijänoikeusjärjestöjä tässä hankkeessa - tai sitten se voisi vetää tukensa pois. Sekään ei haittaisi.