"Pikku räkänokka sai ansion mukaan. hyssyttely sikseen. tuollaiset räkänokat vaan tekee sitten joukolla paljon pahaa. mun mielestä opettaja sais antaa kunnolla selkään jos oppilas ei usko sanomista."Pertti Kemppainen kirjoitti lapsiasiavaltuutettu Maria Kaisa Aulan Facebook-sivulle sen, mitä moni suomalainen ajattelee: Alppilan yläkoulun tapaus osoittaa, että kurinpito on kouluissa unohdettu ja oppilaat saavat tehdä mitä tahansa. Huonosta käytöksestä pitää antaa rangaistus, mielellään ruumiillinen.
Nyt kommentti on poistettu ja hyvä niin. Pahoinpitelyyn kehottaminen ei ole laillista eikä muutenkaan oikein. Kun se kohdistuu ihmisryhmään, lapsiin, siinä on myös kansanryhmää vastaan kiihottamisen tunnusmerkit. Jos samalla tavalla kehotettaisiin antamaan kunnolla selkään somaleille, jotka eivät usko sanomista, asia olisi selvä.
Miksi rangaistuksen pitää olla ruumiillinen, sitten?
Koska se tehoaa parhaiten. Näin uskovat monet nettikeskustelijat, joilla on omakohtaista kokemusta. Heistä on tullut kunnon kansalaisia juuri siksi, että rohkea opettaja on heitä mäiskinyt. Samalla koulu on opettanut heidät kannattamaan väkivaltaa. He tekevät sitä nettikeskusteluissa vielä vuosikymmeniä koulu-uransa jälkeen. Se näkyy varmasti myös perheissä, kaduilla, jääkiekkokaukaloissa. Sillä, mitä koulussa oppii, on pitkät jäljet.
Onneksi yhteiskunta ja sen arvot ovat muuttuneet. Nykykoulun tehtäviin ei enää kuulu opettaa, että väkivalta on oikea rangaistus - vaikka se tehoaisi. Siksi koulussa kasvaa nyt parempia kansalaisia.
(Kuva on lastenelokuvasta Seikkailu.)
"Pahoinpitelyyn kehottaminen ei ole laillista eikä muutenkaan oikein. Kun se kohdistuu ihmisryhmään, lapsiin, siinä on myös kansanryhmää vastaan kiihottamisen tunnusmerkit."
VastaaPoistaVäkivaltaan kehottaminen ei tietenkään ole suotavaa eikä toivottavaa. Siteeraamassasi kohdassa heppu ei kuitenkaan kehota väkivaltaan, vaan vain sanoo, mitä tietynlaisille henkilöille pitäisi hänen mielestään tehdä. Hepun toive ei edes kohdistunut lapsiin sinänsä, vaan tottelemattomiin lapsiin.
Voidaan keskustella siitäkin, ovatko lapset kiihotusrikoksen mukainen kansanryhmä. Pykälä kiihottamisesta kansanryhmää vastaan menee seuraavasti: "Joka asettaa yleisön saataville tai muutoin yleisön keskuuteen levittää tai pitää yleisön saatavilla tiedon, mielipiteen tai muun viestin, jossa uhataan, panetellaan tai solvataan jotakin ryhmää rodun, ihonvärin, kansallisen tai etnisen alkuperän, uskonnon tai vakaumuksen, seksuaalisen suuntautumisen tai vammautumisen perusteella taikka niihi rinnastettavalla muulla perusteella, on tuomittava kiihottamisesta kansanryhmää vastaan sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi."
Sanot: "Jos samalla tavalla kehotettaisiin antamaan kunnolla selkään somaleille, jotka eivät usko sanomista, asia olisi selvä."
Olen tästä kanssasi samaa mieltä, somalit kun ovat kiihotusrikoksen mukainen kansanryhmä, ja sitä paitsi tämän pykälän soveltamisessa ilmenee kaksoisstandardeja sen mukaan, ovatko kohteena ulkomaalaiset vaiko suomalaiset.
Oppilaan työntäminen pois Alppilan ruokalasta ei mielestäni ollut rangaistus. Se oli tavallinen toimenpide tilanteessa, jossa puhe ei häiriköijään tehonnut. Rangaistus olisi ollut vaikkapa jälki-istunto. Aivan kuten murtovarkaan poistaminen asunnosta ei ole rangaistus, vaan normaali toimenpide. Vasta linnaan laittaminen olisi rangaistus.
(En kannata turpaanveto- tai sormillelyöntirangaistuksia.)
-Antti Tulonen
Alppilan tapaus ei minusta liity rangaistuskeskusteluun vaan siihen, miten fyysisen koskemattomuuden periaate, joka on sopimusluonteinen, toteutuu. Rangaistusmenettely on harkittu ja myöskin sopimus. Nyt oli kyseessä yllättävä ja vaikea tilanne, jota opettaja yritti ratkoa parhaan kykynsä mukaan. Konfliktit eivät läheskään aina pääty hyvin.
VastaaPoistaFyysisen koskemattomuuden periaate on käytäntö, jonka yhteiskunta voi myös (ja tekeekin niin) tietyissä tilanteissa muuttaa. Meistä jokainen on varmasti iloinen jos metrossa riehuvan kirveella heiluvan vapautta rajoitetaan. Kun pieni lapsi heittäytyy selälleen karkkihyllyn eteen, niin vanhemmat voivat nostaa lapsen ylös ilman lastensuojeluilmoitusta, vai?
Kiinnostavaa olisi nyt keskustella siitä, milloin fyysinen voimankäyttö on sallittua- ja varsinkin siitä, miksi sitä kammotaan. Ihminen on kuitenkin melko agressiivinen olio. Eikä ole osoitettu (kai) että nyt kasvaisi parempia kansalaisia kuin omasta sukupolvestani, jolloin koulussa saimme luunappeja ja muutakin. 60-luvulla sentään yritimme parantaa maailmaa :)
Minustakin on epäselvää, kuinka paljon Alppilan tapaus liittyy siitä käytyyn keskusteluun.
VastaaPoistaPertti Kemppainen (ei liene nimimerkki) on kuitenkin tulkinnut tilannetta niin, että opettajan voimatoimet olivat rangaistusluonteisia, koska "räkänokka sai ansionsa mukaan". Tapahtui Alppilassa todellisuudessa mitä vain, ainakin se avasi tiettyjen kansalaisten väkivaltafantasioiden arkun. Tässä kansamme jakautunee kahtia - niin kuin 60-luvullakin.
Minusta kansalainen, joka ei kannata väkivallan käyttöä rangaistuksena, on parempi kuin sellainen, joka kannattaa. Jos koulu ei usko voivansa vaikuttaa siihen, koulu voi mennä nurkkaan häpeämään.
Ja tarkennan, että kirjoitin tässä nimenomaan rangaistuksista, en fyysisestä puuttumisesta muuten. Koulussa olisi varmaan hyvä olla paljon nykyistä enemmän kaikenlaista kohtaamista, myös fyysistä.
VastaaPoistaIhan samaa mieltä. Hassua vain on ollut että on keskusteltu siitä mistä kai lähes kaikki ovat jo valmiiksi samaa mieltä. Fyysinen rangaistus on kielletty kouluissa (tosin ei kovinkaan kauan aikaa) ja lähes kaikkien mielestä se on hyvä asia. Se tilannne meillä oli jo ennen Alppilaa ja tulee olemaan.
PoistaKoulu ei ole henkilö, se on osa yhteiskuntaa ja heijastaa ihan oikeaa elämää.
Ja kyllä on hassua että halaaminenkin tuntuu koulussa kielletyltä...
"Lähes kaikkien" on ehkä vielä optimismia. Tämän kyselytutkimuksen mukaan joka kuudes hyväksyy kurittamisen ja 5% pitää sitä välttämättömänä: http://www.iltalehti.fi/perhe/2013020316629036_pr.shtml
PoistaSuunta vaikuttaisi silti olevan hyvä: http://www.hs.fi/kotimaa/Yh%C3%A4+harvempi+hyv%C3%A4ksyy+lasten+ruumiillisen+kurittamisen/a1305563636926
Haluaisin uskoa, että koulun kulttuurin muuttuminen on osaltaan tukenut tätä muutosta.
Ismo, tämä on todella kiinnostava aihe. Ihanteiden ja ihmisen toiminnan välinen ristiriita on ihan perustava ahdistuksen aihe. Mikään periaate ei oikein päde kun ihmisjoukosta on kysymys, yksilöt ovat niin erilaisia.
VastaaPoistaMaailman viisi selväsi vähiten väkivaltaista maata: Japani, Slovakia, Filippiinit, Italia, Indonesia (Tilastokeskus) Suomi muuten keskitasoa.
Hmm, mitä lista kertoo? En tiedä. Ainakin luulen, että niissä ei fyysinen koskemattomuus ole samanlainen arvo kuin meillä.