7.8.07

Taannoin pääkaupungissa

Helsingin Sanomat kertoo tänään, että Jurvassa paikallisen kansalaisopiston videopiiri on joutunut kunnallispoliittisen selkkauksen keskustaan. Videopiirin julkaisemat kunnanvaltuutettujen haastattelut ovat nimittäin saaneet paikalliset luottamusmiehet varpailleen. Kunnanvaltuuston puheenjohtajan Pekka Heikkilän (kesk) mukaan kansalaisopiston videopiiristä on tullut poliittista kantaa ottava väline, jollaiseksi sitä ei ole tarkoitettu, HS kertoo.

Myös paikallinen sivistyslautakunta pitää videopiirin poliittista journalismia ongelmana:
"Jos jatkossa halutaan kuvattavan valtuuston kokouksia tai tehdä vaalipaneeliohjelmia, on poliittinen neutraalius mahdotonta. Valtuustossa on tiettyjen puolueiden jäseniä, joten tietty poliittisuus on aina valtuuston kokouksissa mukana."
Perustelussa kumotaan koko poliittisen journalismin instituutio! Jurvalaisen sivistyksen mukaan sitä sopisi harrastaa vain puhtaasti epäpoliittisissa yhteyksissä.

Konfliktiin näyttäisi liittyvän - kas kummallispolitiikkaa - myös henkilökohtaisia kiistoja. Helsingin Sanomien mukaan kunnanvaltuuston puheenjohtaja Heikkilä (kesk) epäilee videopiirin vetäjää Esko Riipistä oman agendansa ajamisesta. Riipinen kun on Heikkilän mukaan kunnassa vastikään erotetun sosiaalijohtajan ystäväpiiriä.

Eräällä videopiirin julkaisemalla videolla puheenjohtaja Heikkilä (kesk) komentaa kuvausryhmää lopettamaan kuvaamisen. Samalla hän uhkaa estää valtuuston kokousten kuvaamisen, kunnes Riipinen on pyytänyt nöyrästi anteeksi sanomisiaan toisaalla. Mitä Riipinen on sanonut, ei videosta käy ilmi, eikä liene toisaalta niin olennaistakaan. Kunnanvaltuuston kokousten kuvaamisen ehtona ei pitäisi olla minkäänlainen anteeksipyytely.
Vaikka soppa näyttääkin varsin maalaiselta kaikkine mattivanhasmaisine "puhuminen vaikeuttaa päätöksentekoa"-linjauksineen, ei keskustapuolue ole tässä yksin. 

Taannoin pääkaupungissa virkamiesjohto (ei kesk) kielsi paikallisia nuoria järjestämästä paneelikeskustelua, jossa oli tarkoitus haastatella apulaiskaupunginjohtajan virkaa hakevia ehdokkaita. Viime hetken peruutusta perusteltiin samoilla argumenteilla kuin Jurvassa. Nuorten toiminta oli osa paikallisen nuorisotoimen hanketta, eikä sen siksi sopinut kommentoida kaupungin politiikkaa - ei, vaikka hankkeen nimenomainen tehtävä on tuoda nuorten ääntä kuuluviin pääkaupungin päätöksenteossa. 

Molemmat tapaukset jättävät ilmaan kysymyksen: kenen tehtävä on tarjota kuntalaisille mahdollisuuksia osallistua poliittiseen keskusteluun, jos kunta itse ei sitä voi tehdä? 

Tällainen kansalaisvetoinen keskustelu voisi olla sikälikin tärkeää, että se voisi saada päättäjät taas kiinnostumaan politiikasta.

1.8.07

Taannoin Lieksassa

Britannian opettajien liitto The Professional Association of Teachers - ymmärtääkseni siis paikallinen OAJ - on vuosittaisessa konferenssissaan päättänyt vaatia Youtuben sulkemista. Asiasta kirjoittaa mm. The Observer.

Opettajat ovat närkästyneitä siitä, että Youtubessa on julkaistu opettajia ja oppilaita halventavia videoita, joita ei ole heti pyydettäessä poistettu. Brittiopettajien mielestä Youtube antaa oppilaille mahdollisuuden cyberkoulukiusaamiseen. Koska vaatimuksiin ei suostuta, palvelu tulisi sulkea kokonaan ja tutkia perinpohjaisesti.

Koulumaailmassa koulukiusaaminen ei ole lukuisista pyynnöistä huolimatta vielä loppunut. Koulujen käytävillä tapahtuvaan verrattuna Youtuben materiaali on marginaalia. Pitäisikö ehkä vaatia koululaitoksen sulkemista? Edes muutamassa maassa, näytösluontoisesti? Kunnes kiusaaminen loppuu, kertakaikkiaan.

Pelkään pahoin, että uutinen kertoo totuuden monien opettajien suhteesta mediaan ja mediakasvatukseen. Media kun on vihdoin tullut kouluihin opettajien välinpitämättömästä vastustuksesta huolimatta. Se on tullut oppilaiden taskuissa. Ja kun mediaa ei pystytä koulun suljettujen seinien sisällä käsittelemään, yritetään lakkauttaa se kokonaan.

Taannoin Lieksassa opettaja teki rikosilmoituksen oppilaasta, joka julkaisi hänestä koulussa kuvattua materiaalia otsikolla, jossa vihjattiin koulun muistuttavan mielisairaalaa. Lehtitietojen mukaan opettaja ei hyväksynyt oppilaan anteeksipyyntöä, vaan halusi hoitaa tapauksen poliisiasiana. Myös koulun rehtori oli tapauksesta ymmällään: hänen mukaansa kenellekään koulussa ei tullut edes mieleen, että tällaista voisi tapahtua. Ehkä niin, 70-luvulla.

Koulu on jättänyt audiovisuaalisen kulttuurin tyystin heitteille. Nyt olisi hyvä aika adoptoida. Kouluissa voisi vaikka alkaa tuottaa Youtubeen sisältöä, joka vastaa yhdessä sovittuja arvoja. Sitten Youtube ei enää tietysti olisi yksiselitteisesti paha, mutta olisiko se nyt sitten niin... paha?