29.8.13

Lapsen tehtävä ei ole naurattaa aikuisia

Helsingin Sanomat kysyi lapsilta, mitä tarkoittavat kulttuurisanat improvisaatio, kenraaliharjoitus ja apuraha. Koska sanat ovat lapsille vieraita, lapset vastaavat tietysti hassusti.

Hesari on tehnyt näitä juttuja jo pitkään. Ylelläkin oli oma Lapset puhuvat -sarjansa, jossa juttelu tapahtui kameran edessä.



Erilaisten "lapset puhuvat"-konseptien hauskuus perustuu siihen, että lapset yrittävät puhua tosissaan jostain, mitä eivät ymmärrä. Se naurattaa niitä, jotka ymmärtävät.

Samalla kaavalla voisi tehdä hauskoja, haastateltavia hyväksikäyttäviä juttuja myös vaikkapa kehitysvammaisista ja dementikoista. Eikö naurattaisikin, kun he yrittäisivät selittää asioita, jotka meille normaaleille aikuisille ovat ihan yksinkertaisia?

Hyvä kuitenkin ettei tehdä. Lapsetkin voisi jättää rauhaa. Aikuisten naurattaminen ei nimittäin ole lapsen tehtävä.

terveisin,
Ismo Kiesiläinen,
entinen lapsi

EDIT: HS kirjoitti lasten haastattelemisesta pari vuotta aiemmin näin:
Kun lapsi päästetään ääneen, on parempi kysyä asioista, joista lapsi itse tietää. Puoluepolitiikkaa kommentoiva viisivuotias huvittaa aikuista mutta aliarvioi lasta.
"Olisiko aikuisesta hauskaa, jos haastateltaisiin asiasta, josta ei tiedä mitään?" kysyy Ojala.

13.8.13

Viisi vinkkiä lukuvuoden aloittavalle opettajalle

Koulut alkavat ja lehdissä listataan taas vuosittaisia vinkkejä koulunsa aloittaville oppilaille. Opettajat ansaitsevat vinkkinsä myös. Tässä viisi!


1. Juhlat

Kuuluuko suvivirsi kevätjuhlaan? Voiko rehtori päättää siitä? Millaista perinnettä koulun yhteisissä tilaisuuksissa pitäisi seurata? 

VINKKI: Päättäkää juhlien ohjelmasta yhdessä oppilaiden kanssa. Selvittäkää eri laulujen ja näytelmien taustoja ja miettikää, mitkä niistä sopisivat teidän koulunne yhteiseen juhlaohjelmistoon. Miten otetaan huomioon eri oppilaiden kulttuurit?

2. Yhteiskuntaoppi

Suomalaisen peruskoulun käyneet oppilaat tietävät yhteiskunnasta paljon, mutta eivät ole siitä kovin kiinnostuneita. Koulu ei kannusta eikä opeta osallistumaan.

VINKKI: Aloittakaa ottamalla esille koulunne opetusta ohjaava lainsäädäntö, esimerkiksi perusopetuslaki tai lukiolaki, sekä opetussuunnitelma. Tutkikaa oppilaiden kanssa, miten hyvin se toteutuu omassa koulussanne. Puuttukaa yhdessä epäkohtiin. Niitä löytyy monta.

3. Kouluruoka

Ruoka on yksi niistä asioista, joka innostaa nuoria tekemään omia yhteiskunnallisia valintoja. Juuri koulussa se ei kuitenkaan ole mahdollista. Oppilaille ei kerrota, mistä kouluruoan raaka-aineet ovat peräisin.

VINKKI: Pyydä, että koulunne ruokalistaan merkitään kaikkien raaka-aineiden alkuperät. Pohtikaa yhdessä oppilaiden kanssa, millaisia valintoja ruoan alkuperän perusteella voi tehdä ja miten siihen voisi omassa koulussa vaikuttaa.

4. Ylioppilaskirjoitukset

Lukiokoulutuksen tavoitteena on "tukea opiskelijoiden kasvamista hyviksi, tasapainoisiksi ja sivistyneiksi ihmisiksi ja yhteiskunnan jäseniksi". Kun lukioita keväisin laitetaan paremmusjärjestykseen, mittarit ovat kuitenkin aivan toiset. Siksi ylioppilaskirjoitukset ohjaavatkin lukion opetusta paljon enemmän kuin on lain mukaan tarkoitus.

VINKKI: Lopettakaa ylioppilaskirjoituksiin valmistautuminen! Suunnittele opetus yhdessä opetussuunnitelman, oppilaiden ja sydämen kanssa. Älä koskaan perustele opiskeltavia asioita sillä, että niitä kysytään ylioppilaskirjoituksissa. Se on lukiolain hengen vastaista, siis oikeastaan rikollista. Vertailkaa koulussanne enemmän kouluterveyskyselyiden kuin ylioppilaskokeiden tuloksia. Kasvattakaa onnellisia ylioppilaita.

5. Hyvä oppilas

Millainen on opettajan mielestä hyvä oppilas? Nuorten Ääni -toimitus kysyi asiaa kasiluokkalaisilta, jotka arvelivat, että hyvä oppilas tottelee, menestyy ja on hiljaa. Hyvä oppilas ei anna eikä pyydä apua.

VINKKI:  Kun viittaat opettajainhuoneessa johonkin Jaakkoon "hyvänä oppilaana", mieti kaksi kertaa, mitä sillä tarkoitat. Muuta oppilaiden käsitystä siitä, millainen on hyvä oppilas. Luo sellainen oppimistilanne, jossa keskusteleminen, epäonnistuminen, avun pyytäminen ja sen antaminen kannattavat. Tee se yhdessä oppilaiden kanssa.

Katsokaa VESO-päivillä Reeta Niemosen juttu täydellisistä nuorista naisista, jotka haluavat tehdä kaiken, oikein. Keskustelkaa pareittain.

Kuva elokuvasta Normaaliperusviiva.