Juuri kun päästiin yksimielisyyteen siitä, ettei puolueita enää erota toisistaan mitenkään, etenkään vaalisloganeista, Keskusta veti esiin villin kortin: Kotivaalit. Yhtäkkiä yksi kolmesta suuresta lakkasi pelaamasta sopupeliä ja politisoi politiikan.
Äkkikuulemalta "Äänestä kotiasi" ei toki tunnu kovin radikaalilta vaalilauseelta. Minäkin pidin sitä melko yhdentekevänä viimeistään tiistaihin ja Kauhajoen tapahtumiin saakka.
Pääministeri Matti Vanhasen puutarhakaupunkivisio oli ensimmäinen vihje, avain vaalilausearvoituksen ratkaisemiseen. Pääministeri nousi loppukesästä rohkeasti puolustamaan hajakeskitettyä kaupunkirakennetta perustellen sitä yksilön oikeudella väljään pientaloasumiseen. Autoilu puolestaan oli perusteltua, koska raideliikenne ei Vanhasen mukaan ole ratkaisu. Kukaan ei ymmärtänyt mitä pääministeri tarkoitti - tuntuihan se olevan ristiriidassa kaiken viime aikoina puhutun kanssa. Onneksi Vanhasen kotikunnan Nurmijärven kunnanjohtaja selvensi asiaa NYT-liitteessä: raiteet tuovat rikollisuutta ja huumeita. Koti on siis se paikka, johon rikollisuus ja huumeet eivät tule.
Sitten tuli Kauhajoki ja Matti Saari. Jokelan jälkeiset keskustelut käytiin mediassa uudestaan: nuorten syrjäytyminen ja pahoinvointi on saatava kuriin. Matti Rimpelä laski jopa hintalapun sille, mitä maksaisi laittaa koulujen oppilashuolto lain säätämälle tasolle. Paljon muutakin sanottiin. Sitten oli pääministerin vuoro antaa lausunto, se viiden pisteen vihje, joka tuntui olevan ristiriidassa kaiken viime aikoina puhutun kanssa: Jokelan ja Kauhajoen tapauksissa kyse on uudentyyppisestä rikollisesta toiminnasta, ei yhteiskunnallisesta ongelmasta, joka olisi selitettävissä.
Yksi tapa erotella poliittista kenttää on tämä: kun yksilöllä on ongelmia, vasemmisto epäilee vian olevan yhteiskunnassa, oikeisto yksilössä. Matti Vanhasen lausunto edustaa puhdasoppisesti jälkimmäistä. Keskustan mukaan kuntavaaleissa päätetään ensisijaisesti kotiin liittyvistä asioista. Koulu, nuorisotyö, terveydenhuolto, tieverkko, jätehuolto ja julkiset tilat ovat merkityksellisiä vain sikäli kuin ne koskettavat kotia.
Silti - edes Kauhajoen keskustaenemmistöinen valtuusto ei ole kyennyt muuttamaan sitä, että ihmiset elävät kotia suuremmissa yhteisöissä. Eräässä tällaisessa yhteisössä, koulussa, Matti Saari oli jäänyt ulkopuoliseksi. Helsingin Sanomat kertoi tänään amerikkalaisesta tutkimuksesta, jonka mukaan kouluampuja iskee juuri kouluun, koska se on hänen yhteisönsä. Kaunis koti, iso piha ja puutarha, korkeat aidat, parkkipaikka ikkunan alla ja tilava auto eivät auta mitään, jos yhteisö, johon nuoret leimautuvat, hylkii.
Matti Saaren rikollinen toiminta oli sikäli uudenlaista, että se ei tullut raiteita pitkin - Kauhajoen henkilöliikenne on jo aikoja sitten lakkautettu. Päinvastoin. Syy on kotona. Siellä ne äänestyspäätökset tehdään.
Äkkikuulemalta "Äänestä kotiasi" ei toki tunnu kovin radikaalilta vaalilauseelta. Minäkin pidin sitä melko yhdentekevänä viimeistään tiistaihin ja Kauhajoen tapahtumiin saakka.
Pääministeri Matti Vanhasen puutarhakaupunkivisio oli ensimmäinen vihje, avain vaalilausearvoituksen ratkaisemiseen. Pääministeri nousi loppukesästä rohkeasti puolustamaan hajakeskitettyä kaupunkirakennetta perustellen sitä yksilön oikeudella väljään pientaloasumiseen. Autoilu puolestaan oli perusteltua, koska raideliikenne ei Vanhasen mukaan ole ratkaisu. Kukaan ei ymmärtänyt mitä pääministeri tarkoitti - tuntuihan se olevan ristiriidassa kaiken viime aikoina puhutun kanssa. Onneksi Vanhasen kotikunnan Nurmijärven kunnanjohtaja selvensi asiaa NYT-liitteessä: raiteet tuovat rikollisuutta ja huumeita. Koti on siis se paikka, johon rikollisuus ja huumeet eivät tule.
Sitten tuli Kauhajoki ja Matti Saari. Jokelan jälkeiset keskustelut käytiin mediassa uudestaan: nuorten syrjäytyminen ja pahoinvointi on saatava kuriin. Matti Rimpelä laski jopa hintalapun sille, mitä maksaisi laittaa koulujen oppilashuolto lain säätämälle tasolle. Paljon muutakin sanottiin. Sitten oli pääministerin vuoro antaa lausunto, se viiden pisteen vihje, joka tuntui olevan ristiriidassa kaiken viime aikoina puhutun kanssa: Jokelan ja Kauhajoen tapauksissa kyse on uudentyyppisestä rikollisesta toiminnasta, ei yhteiskunnallisesta ongelmasta, joka olisi selitettävissä.
Yksi tapa erotella poliittista kenttää on tämä: kun yksilöllä on ongelmia, vasemmisto epäilee vian olevan yhteiskunnassa, oikeisto yksilössä. Matti Vanhasen lausunto edustaa puhdasoppisesti jälkimmäistä. Keskustan mukaan kuntavaaleissa päätetään ensisijaisesti kotiin liittyvistä asioista. Koulu, nuorisotyö, terveydenhuolto, tieverkko, jätehuolto ja julkiset tilat ovat merkityksellisiä vain sikäli kuin ne koskettavat kotia.
Silti - edes Kauhajoen keskustaenemmistöinen valtuusto ei ole kyennyt muuttamaan sitä, että ihmiset elävät kotia suuremmissa yhteisöissä. Eräässä tällaisessa yhteisössä, koulussa, Matti Saari oli jäänyt ulkopuoliseksi. Helsingin Sanomat kertoi tänään amerikkalaisesta tutkimuksesta, jonka mukaan kouluampuja iskee juuri kouluun, koska se on hänen yhteisönsä. Kaunis koti, iso piha ja puutarha, korkeat aidat, parkkipaikka ikkunan alla ja tilava auto eivät auta mitään, jos yhteisö, johon nuoret leimautuvat, hylkii.
Matti Saaren rikollinen toiminta oli sikäli uudenlaista, että se ei tullut raiteita pitkin - Kauhajoen henkilöliikenne on jo aikoja sitten lakkautettu. Päinvastoin. Syy on kotona. Siellä ne äänestyspäätökset tehdään.