Osattaisiinkohan Panimoliitossa selittää?

Vuonna 2009 peruspalveluministeri Paula Risikko perusti työryhmän pohtimaan alkoholimainonnan rajoituksia. Työryhmä jätti muistionsa kesällä 2010. Nyt hallituksella on taas aikeita kiristää etenkin niin sanottua mielikuvamainontaa. Tällä kertaa julkinen keskustelu on saanut poikkeuksellisen näyttäviä piirteitä.

Risikon työryhmä katsoi, että alkoholimainonta tutkimusten mukaan lisää jonkin verran lasten ja nuorten alkoholinkäyttöä ja alentaa aloitusikää. Työryhmä ei kuitenkaan pitänyt mielikuvamainonnan rajoittamista tarkoituksenmukaisena, koska se saattaisi siirtää mainonnan sääntelemättömiin ympäristöihin kuten nettiin. 

Ryhmän työskentely näyttäytyi mediassa varsin ristiriitaisena ja lopulliseen muistioon onkin jätetty useita eriäviä mielipiteitä ja täydennyksiä. Esimerkiksi tutkija Markku Soikkelin mukaan alkoholiteollisuuden intressit ohittivat jatkuvasti tieteellisen tutkimusnäytön. Alkoholijuomakauppayhdistys taas peräänkuulutti hallitukselta laaja-alaisempaa ja pitkäjänteisempaa alkoholipolitiikkaa sekä vahvaa panostusta valistustyöhön.

Kerrataanpa siis lyhyesti: Sosiaaliviranomaiset haluaisivat kiristää alkoholimainontaa tutkimusnäytön perusteella. Elinkeinoelämä puolestaan ei pidä tutkimusnäyttöä uskottavana ja vastustaa siksi rajoituksia. Sen sijaan vaaditaan enemmän resursseja alkoholivalistukseen.

Hetkinen – tämä kuulostaa siltä, että mainonta ei lisää kulutusta, mutta valistus voisi kuitenkin vähentää sitä. Vaikuttaa ristiriitaiselta. Osattaisiinkohan Panimoliitossa selittää? Tehtävä osoittautui haastavaksi sekä kysyjälle että vastaajalle.

Panimoliiton toimitusjohtaja Elina Ussa, mikä on panimoteollisuuden virallinen kanta, lisääkö alkoholimainonta alkoholin kulutusta?

Muutama vuosi sitten kokoontui se työryhmä. Siinä tutkijat tulivat siihen lopputulokseen, että tarvitaan kotimainen tutkimus, että me tiedetään, mikä se vaikuttavuus on. Alkoholipolitiikka jos jokin vaihtelee hirvittävän paljon maasta toiseen. Meillähän on Suomessa omanlaiset juomisongelmat verrattuna muuhun Eurooppaan. Eli meiltä puuttuu oikeasti analyysiä siitä, miten mainontakiellolla voidaan vaikuttaa. Siihen johtopäätökseen se työryhmä päätyi silloin kaksi vuotta sitten. Mä ihmettelen, että sitä tutkimusta ei ole vielä tehty. Tää on selvästi enemmän politiikkaa kuin tutkimusta, mitä tehdään.

(Tutkin keskustelun jälkeen työryhmän muistiota ja yritin etsiä Ussan mainitsemaa johtopäätöstä kotimaisen tutkimuksen tarpeesta. En löytänyt. Tutkija Markku Soikkeli vahvistaa myöhemmässä kommentissa, ettei sellaista johtopäätöstä ole tehty.)

Onko sulla omaa näkemystä siitä, pystyttekö te lisäämään alkoholimainonnalla alkoholinkulutusta?

Tää kokonaiskulutus on meillä ollut neljä vuotta laskusuunnassa ja se on yleiseurooppalainen trendi. Siinä mielessä se on vähän niin kuin hammastahnamarkkinat, että se ei ole kasvava. Me pidetään kiinni siitä, että me voidaan omien tuotemerkkien välistä kilpailua käydä.

Pystytkö sä sanomaan kyllä tai ei – lisääkö mainonta kulutusta?

Ei, ei lisää.

Te olitte tekemässä tätä Kännissä olet ääliö -kampanjaa. Mikä sen tarkoitus on?

Me halutaan olla vahvasti humalahakuista juomista vastaan. Meillehän elinkeinona olisi viisasta, että suomalainen juomakulttuuri olisi paljon fiksumpaa kuin mitä se tällä hetkellä on. Mitä enemmän meillä on tällaista alkoholin väärinkäyttöä, sitä enemmän se kohdistuu kiristyksenä meidän elinkeinoon. Teollisuus kantaa vastuun omalta osaltaan, mutta talkoissa pitää olla kaikkien muidenkin. Yhteiskuntakin voisi laittaa sinne omia roposiaan, mutta tällä hetkellä hallitus ei tee mitään valistustyötä.

Uskotko, että valistuksella voitaisiin vähentää alkoholin kokonaiskulutusta?

Suomessa on nuoriso raitistunut koko 2000-luvun. Tässä on menossa hyvä trendi ja näillä tällaisilla kampanjoilla on voitu hyvinkin vahvistaa sitä. Niin pitäisikin tehdä.

Mun korvaan tässä on vähän ristiriita. Te uskotte, että valistuksella ja mainonnalla voidaan vähentää mutta ei lisätä alkoholin kulutusta. Miten selität tämän ristiriidan?

Minusta on taas ristiriita se, että sanotaan, että mainonnalla on hirveän suuri vaikutus nimenomaan lapsiin ja nuoriin ja sitten taas valistuksella ei nähdä mitään vaikutusta. Musta se ristiriita on ennemmin näin päin.

Hmm, kysyn vielä uudestaan. Sinä uskot siis, että valistuksella voidaan vähentää kulutusta, mutta et usko, että sitä voidaan mainonnalla lisätä. Miten selität sen?

Meillä on kotisivuilla tilastot. Esimerkiksi Norjassa on kielletty mainonta kokonaan ja siellä on kokonaiskulutus kasvanut siitä lähtien. Ruotsissa on viisi vuotta sitten lievennetty mainontarajoituksia ja siellä on sitten taas kulutus laskenut. Edelleen peräänkuulutan sitä, että me tarvittaisiin kotimainen tutkimus siitä, että mikä se meidän tilanne oikeasti on.

Pystytäänkö Kännissä olet ääliö -tyyppisillä kampanjoilla vähentämään kulutuksen kokonaismäärää?

Pystytään ohjaamaan vastuullisempaan alkoholinkäyttöön.

Hmm. Kysyn vielä uudestaan. Pystytäänkö sillä valistuksella mitä te teette, vähentämään kulutuksen kokonaismäärää?

Jos kysyt THL:stä, mitä heidän tutkijat arvioi, hehän eivät lähde siitä, että valistuksella olisi mitään merkitystä.

Mutta entä te?

Mä uskon, että valistuksella pystytään vaikuttamaan ainakin siihen, miten alkoholia nautitaan.

Mutta entä määrään?

Mä en tiedä, onko se määrä edes se ongelma. Meillä 10% kuluttajista käyttää 50% alkoholista. Muut käyttävät aika fiksusti.

Mutta pystytkö sanomaan, että jos halutaan vaikuttaa siihen määrään, onko se mahdollista?

Mä en ole valistuksen mikään tutkija. Sun täytyy toi kysyä kyllä joltain tutkijalta. Mun on turha spekuloida, kun en ole asiantuntija. Sun pitäis kysyä THL:stä ja ne kyllä sanoo, ettei sillä ole mitään merkitystä, valistuksella. Sehän on meidän tämä yhteiskunnan virallinen linja.