Kuvat eivät riitä kertomaan

Yksi elokuvaharrastajien halvoista huveista on kerätä listaa asioista, jotka tapahtuvat elokuvissa eri tavalla kuin arkitodellisuudessa. Lista on pitkä: auton ovia ei lukita, parkkipaikka löytyy aina matkan kohteena olevan rakennuksen edestä, sankari ei koskaan käy vessassa eikä kännykän akusta koskaan lopu virta - ellei kyseessä ole kauhuelokuva.

Hitchcockin hieman epäilyttävän opetuksen mukaan elokuva on elämää, josta on jätetty tylsät kohdat pois. Kaikki yllä listatut omituisuudet ovatkin tarinankerronnan oikopolkuja. Elokuvantekijä olettaa, että katsojaa ei kiinnosta parkkipaikan etsiminen, joten hän jättää sen vaiheen tarinastaan pois. Ilmiö tuntuu liittyvän nimenomaan elokuvaan. Miksi samat koukerot eivät pistä silmään kirjallisuudessa?

Yksi näkökulma löytyy elokuvaohjaaja Peter Greenawayn kirjoituksesta 105 Years of illustrated Text:

Cinema is not the greatest medium for telling stories. It is too specific, leaves so little room for the imagination to take wing other than in the strict directions indicated by the director. Read "he entered the room" and imagine a thousand scenarios. See "he entered the room" in cinema-as-we-know-it, and you are going to be limited to one scenario only.

Greenawayn väite on, että elokuva sopii tarinankerrontaan huonommin kuin kirjallisuus. Kun kirjassa mies ajaa auton parkkiin ja poistuu autosta, tarvitaan seitsemän sanaa: "mies ajaa auton parkkiin ja poistuu autosta". Elokuvassa auto ajetaan juuri tiettyyn parkkiin, juuri tietyllä nopeudella, sen ovi avataan ja suljetaan, kenties lukitaan, joko oikealla tai vasemmalla kädellä.

Samalla, kun tarina on kerrottu hankalammin, on jätetty vähemmän tilaa mielikuvitukselle. Tämä kaikki siksi, että elokuva ei kerro - se näyttää. Greenaway jatkaa:

The cinema is about other things than storytelling. What you remember from a good film-and let's only talk about good films-is not the story, but a particular and hopefully unique experience that is about atmosphere, ambience, performance, style, an emotional attitude, gestures, singular events, a particular audio-visual experience that does not rely on the story.

Elokuvaharrastajien listaamia omituisuuksia ei voi välttää, jos haluaa kertoa elokuvalla tarinoita samalla tavalla kuin tarinoita kerrotaan kielellä. Greenaway haastaa elokuvan löytämään oman ydinosaamisensa. Toistaiseksi sitä ei ole vielä nähty - on nähty vasta reilut satakunta vuotta kuvitettua tekstiä.