Mikkosten maailma on Nelosen uusi viihdeohjelma, jossa seikkailee Timo T.A. Mikkosen mediaperhe. Ensimmäisen jakson jälkeen katsojat saavat äänestää, tehdäänkö Mikkosten arjesta pidempi sarja.
Kirjoitin tammikuussa Yleisradiosta ja sen julkisen palvelun tehtävästä. Tässä siihen vielä yksi näkökulma: Yleisradion tehtävä on mahdollistaa sellainen ohjelmanteko, jossa tekijät itse vastaavat ohjelman sisällöstä ja sen merkityksellisyydestä. Kaupallisten kanavien aggressiivisella esimerkillä ollaan menossa juuri päinvastaiseen suuntaan. Katsojat äänestävät ohjelman esiintyjistä (Idols, BB, Tanssii tähtien kanssa) ja näyttelijöistä (Haluatko filmitähdeksi & Levottomat 3), sisällöstä (chat-ohjelmat) ja nyt tekevät siis myös tuotantopäätöksiä.
Kaupallisen kanavan ohjenuorana on markkinatalouden kansanhokema: tyhmä ei ole se, joka tyhmää ohjelmaa tekee, vaan se, joka sitä katsoo. Tai: ohjelma ei ole huono, katsoja on. Tällainen ajattelu siirtää vastuun tuottajalta katsojalle, jonka taakse voi mennä piiloon kritiikkiä ja yhteiskunnallista keskustelua.
Toisaalta, Nelosen ohjelmapäällikkö Mikko Silvennoisella näyttäisikin olevan paljon enemmän luottoa katsojiin kuin ohjelmiensa tekijöihin:
"Katsojan ei tarvitse olla Mikkosten kanssa samaa mieltä, sillä kiinnostavin keskustelu käydään ohjelman esittämisen jälkeen kotisohvilla ja keskustelupalstoilla."
(Lähde: HS.fi)
Kirjoitin tammikuussa Yleisradiosta ja sen julkisen palvelun tehtävästä. Tässä siihen vielä yksi näkökulma: Yleisradion tehtävä on mahdollistaa sellainen ohjelmanteko, jossa tekijät itse vastaavat ohjelman sisällöstä ja sen merkityksellisyydestä. Kaupallisten kanavien aggressiivisella esimerkillä ollaan menossa juuri päinvastaiseen suuntaan. Katsojat äänestävät ohjelman esiintyjistä (Idols, BB, Tanssii tähtien kanssa) ja näyttelijöistä (Haluatko filmitähdeksi & Levottomat 3), sisällöstä (chat-ohjelmat) ja nyt tekevät siis myös tuotantopäätöksiä.
Kaupallisen kanavan ohjenuorana on markkinatalouden kansanhokema: tyhmä ei ole se, joka tyhmää ohjelmaa tekee, vaan se, joka sitä katsoo. Tai: ohjelma ei ole huono, katsoja on. Tällainen ajattelu siirtää vastuun tuottajalta katsojalle, jonka taakse voi mennä piiloon kritiikkiä ja yhteiskunnallista keskustelua.
Toisaalta, Nelosen ohjelmapäällikkö Mikko Silvennoisella näyttäisikin olevan paljon enemmän luottoa katsojiin kuin ohjelmiensa tekijöihin:
"Katsojan ei tarvitse olla Mikkosten kanssa samaa mieltä, sillä kiinnostavin keskustelu käydään ohjelman esittämisen jälkeen kotisohvilla ja keskustelupalstoilla."
(Lähde: HS.fi)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti