Nuorten Ääni -toimituksen havaintokierroksella eräs lukiolaistyttö ihmetteli, miksi känniörvellykset ovat kaveripiirissä ylpeilyn aiheita. Muu ryhmä suhtautui havaintoon ymmärrettävän ristiriitaisesti ja keskustelu kääntyi trapetsitaiteiluksi. Känniörvellys ei ole ylpeilyn aihe, mutta toisaalta olisi moralismia tuomita... Eräs toinen toimituksen jäsen, Robert, summasi ongelman hieman kiusaantuneena: alkoholikulttuuria on vaikea kritisoida, kun on itse osa sitä.
Edellinen hallitus päätti viime töikseen maaliskuussa, ettei se aio rajoittaa alkoholin mielikuvamainontaa. Päätöstä edelsi monen kuukauden julkinen keskustelu, jonka käsikirjoitukseen oli kirjoitettu mm. panimoteollisuuden erikoinen repliikki, jonka mukaan mainonta ei lisää alkoholinkulutusta.
Sikäli on osuvaa, että "Kännissä olet ääliö"-valistuskampanja on juuri panimoteollisuuden rahoittama. Uskotaankohan siellä siis kuitenkin, että mainonnalla voi vähentää alkoholinkäyttöä? Kuulemma, mutta tuskinpa. Panimoteollisuudenkin äijät varmasti tietävät, että kampanjan kohderyhmän mielestä on nimenomaan siistiä olla ääliö, etenkin juuri kännissä.
Suomen suurin mielikuvamainos järjestettiin maanantai-iltana Helsingin Kauppatorilla. Järjestäjänä oli Suomen Jääkiekkoliitto. Humalaiset jääkiekkoilijat lauloivat melkein yhtä humalaisen yleisön kanssa Me ollaan sankareita kaikki. Lopuksi veisattiin vielä yhdessä Petri Nygårdin kännäämisen ylistyslaulu Selvä päivä. Panimoteollisuutta vapaasti lainaten: Kauppatorilla järjestettiin ääliöiden juhla.
Sitä ei vain saa sanoa. Tässä muutamia poimintoja kansalaiskeskusteluista:
Sitä ei vain saa sanoa. Tässä muutamia poimintoja kansalaiskeskusteluista:
"Mitä hem**tin hienostelijoita tässä maassa oikeen hiippailee? Pitäiskö sitä MM-kultaa juhlistaa teekutsuilla ja lausua runoja?"
"Mun mielestä se nyt oli ihan selvääkin selvempi asia, että tolleen ne käyttäytyy lavalla maanantaina. Itekin oisin käyttäytynyt, jos oisin voittanut mestaruuden ;)"
"Antaa nyt poikien juhlia, ne on kyllä sen ansainnu! ..onpahan ainaki mitä vanhana sitte muistella. Ihan mahtavaa uskomatonta tämä Suomen kultamitali!"
"Kyllä nää jätkät ovat juhlansa ansainneet, parin kuukauden ränni sanon minä!"
"Mikä loistava voitto 16 vuoden jälkeen! Ja vaikka koko joukkue dokaisi viikon - niin hyvin on ansaittu! Eiköhän lapset ja muut näe sitä meidän muiden tavisten dokailua jo kotona ja muualla tarpeeksi muutenkin! Ihan turhaa arvostelua ja nipotusta!"
"Suomi sai kerran KULTAA! En voi ymmärtää tätä kaksinaismoraalihommaa penniäkään!"
Syytökset nipotuksesta ja moralismista on kuitenkin helppo torjua. Typerää käytöstä saa ja pitääkin pilkata, ivata ja kritisoida. Eikä kyse ole vain ääliöistä.
Suomen alkoholipolitiikka on nimittäin pysyvässä limbossa. Alkoholinkäyttöä halutaan vähentää, mutta samaan aikaan sitä ei haluta vähentää. Alkoholin aiheuttamien vahinkojen korjaamiseen ja niiden ennaltaehkäisyyn käytetään vuosittain miljardeja euroja. Tiukempia päätöksiä on vaikeampi tehdä, koska suomalaiset eivät sitten kuitenkaan halua vähentää juomistaan. Mielikuvamainontaa ei siis rajoiteta, mutta sitä kyllä rahoitetaan: bileet järjestäneen Jääkiekkoliiton toimintaa tuetaan Veikkauksen varoilla.
Miten suomalaiset sitten ovat limboon joutuneet? Miksi poliitikot pystyvät vain jakomieliseen alkoholipolitiikkaan? Samasta syystä kuin Robert joutui vaikenemaan Nuorten Ääni -toimituksen kokouksessa. On vaikea paheksua uskottavasti sellaista, mitä itse tekee.
Tukevasti ilmassa -suosikkiohjelmastani muistan jakson, jossa siteerattiin emeritusprofessori Antti Eskolaa. Tarkkaa sanamuotoa en enää tavoita, mutta ajatus oli tämä: vanhemmistaan vapautunut nuori, joka ei ole vielä joutunut osaksi markkinoita ja hankkinut yhteiskunnallista asemaa, voi välähdyksenomaisesti tavoittaa totuuden. Sen jälkeen omat intressit ohjaavat pois totuuden ääreltä.
Joskus on puhuttu termistä "ulkosisältö", jossa suhtautumistapa asiaan muuttuu esittävän tahon vaikutuksesta. Ehkä senkin takia koen, että lukemani pointti on turhankin tarkoitushakuinen.
VastaaPoistaEi siinä, totta on että alkoholi on paha asia väärin käytettynä. Valitettavasti tässä kirjoituksessa mennään siinä mielessä mönkään, että yleistetään yksi asia koskemaan koko porukkaa. Mitä tässä tulisi kenties kritisoida oli se, että jääkiekkoilijat tulivat julkiseen esiintymiseen nauttineena hieman liikaa. Tässä kohtaa joukkueen viestintä petti, jonkun olisi pitänyt pitää huolta, että lätkäsankarimme ovat suurinpiirtein kohdillaan.
Sen sijaan yleisön humalakäytökseen siitä lienee hieman turha hakea yhteenvetomerkkejä - tämähän tarkoittaisi, että Suomessa juotaisiin kännit kerran kuudessatoista vuodessa. Oletusarvoisesti uskon, että juomiseen taipuvainen keksii kyllä syitä helpommalla ja omasta takaa kuin siitä että Suomi sattuisi voittamaan, oli kyseessä sitten lätkä, Euroviisut tai vaikka EU:n elintarvikeviraston sijainti.
Lisäksi on luonnollista, että median kautta saatu kuva humalaisista ihmisistä on jokseenkin korostunut. Jos kameraa käyttävä median edustaja juhlassa voi valita hissukseen juttelevat nuoret vai täysillä huutavat Suomen lipun naamaansa maalanneet juhlijat, niin kumpikohan sitten on parempaa uutiskuvaa? Edellämainittu kun voisi olla Espa aivan tavallisena lauantaipäivänä.
En ollut torilla paikalla, mutta monet toverit olivat. Siellä oli aivan tavallisia suomalaisia ihmisiä, osa selvinpäin, osa yksi tai kaksi olutta nauttineena. Päättelin tästä, että porukka oli siis suurinpiirtein samassa kunnossa kuin Suomen Euroviisuvoiton aikaan, jolloin itse kävin kyllä torilla. Tässä mielessä koko porukan niputtaminen ääliöiksi on toki helppoa, jotta saa syyllistettyä kaikki alkoholin mainosmarioneteiksi mutta samassa käänteessä voitaisiin nimittää kaikkia blondeja huikentelevaisiksi, kristittyjä homovastaisiksi ja absolutisteja saarnaajiksi.
Suomalaiseen alkoholikulttuuriin on monenlaisia selityksiä. Joku väittää, että se on talvisodan muisto (isät palasivat traumaisina kotiin ja illalla saivat sotavälähdyksiä jota pakenivat pullon ääreen, tästä sitten lapsensa opettelivat juomatavat), joku väittää, että se on ollut geenistössämme aina. Noin miljoona muutakin syytä löytyy.
Oli miten oli, alkoholin haittavaikutukset ovat vaarallisia ja niihin tulisi suhtautua oikein. Suomessa ei juurikaan juoda alkoholia, paitsi silloin kun juodaan, juodaan paljon. Tämä erottaa suomalaisen juomiskulttuurin vaikka ranskalaisesta, jossa viini on jokapäiväinen leipä (kuinka raamatullista) mutta harvemmin ihmiset juopuvat umpikänniin. Tämänkin kulttuurieroavaisuuden ja/tai -ongelman ratkaisu on monisyinen ja siksi minusta onkin arveluttavaa vihjata, että nuorten miesten jääkiekkovoitto olisi jotenkin alkoholivalmistajien masinoima aivopesuyritys. Maali on hieman liian helppo - jos kansanjuhlat kiellettäisiin, loppuisiko viinanjuonti?
Ei tässä varmaan oikeasti ollut kysymys maailmaa muuttavista asioista.
Ennemminkin kysymys taisi tälläkin kertaa olla siitä, mitä televisiosta nähtiin - eli Suomen suurimman mielikuvamainoksen järjesti kuitenkin televisio. Voisitko Ismo kertoa, miksi näin haluttiin tehdä? Ehkä provosoida ihmisiä kauhistelemaan? Koska SE on hyvää telkkaria, kun ihmiset puhuvat jälkeenpäin.
Tämänkin kirjoituksen pointti oli tarkoitushakuinen.
Olet varmaan ulkosisällön johdattelemana ajautunut lukemaan vähän eri kirjoitusta... :)
VastaaPoistaMutta ihan asiallisia pointteja. Minusta oleellista ei ole se, kuinka moni oli torilla tuiterissa (moni oli, eikä kyse ollut parista kaljasta, olin paikalla), vaan kokonaisperformanssista ja sen suhteesta suomalaiseen alkoholipolitiikkaan.
Itse en yksityishenkilönä ole alkoholinkäytön kannalla, mutta tässä ei ole kysymys siitä, vaan isosta poliittisesta umpisolmusta.
Jääkiekkojoukkueelta pyydettiin rasismin tuomitsemista. Hyvä niin, aihe on oikeasti tärkeä. Mutta mitä saatiin sen lisäksi? Saatiin päävalmentaja Jalosen puolustuspuhe vanhempien kotikänneille.
Alkoholismiin ja sen perheissä aiheuttamiin ongelmiin verrattuna rasismi taitaa olla Suomessa vielä onneksi näpertelyä.
Suomalaista alkoholikeskustelua kuvaavaa on, että jääkiekkojoukkueelta ei olisi tullut mieleenkään pyytää lausuntoa vanhempien vahingollista alkoholinkäyttöä vastaan.
Toinen ongelma tulee esiin tässä kirjoituksesi lauseessa: "totta on että alkoholi on paha asia väärin käytettynä".
Suomalaisen alkoholikeskustelun ongelma on, että meillä ei ole minkäänlaista konsensusta siitä, mitä tämä "väärin" käyttäminen on. Silti siitä puhutaan kuin se olisi itsestäänselvyys. Jos ongelmasta ollaan eri mieltä, oikeaa ratkaisua on vaikea löytää. Ja tässä ei taaskaan ole kysymys yksittäisen ihmisen perstuntumasta, vaan kovasta ja kalliista politiikasta.
Miksi televisio näytti pelaajien töpeksintää? Mikko Salasuo kirjoitti asiasta Cityssä näin:
http://www.city.fi/yhteisot/blogit/mikkosalasuo/117307/?sms_ss=facebook&at_xt=4dd2d9d3b82c34cd%2C2
Minä olen vähän eri mieltä.
Kauppatorin juhlissa ja Pasi Nurmisen laskeutumisessa on paljon enemmästä kysymys kuin sosiaalipornosta. Media nosti niitä minusta jopa aivan liian vähän esille.
Ok, sävy olisi ehkä voinut olla erilainen. Nyt hassuteltiin näillä "Pasi Nurmisella kävi huono tuuri"-eufemismeilla, kun olisi voitu heti tarttua asian yhteiskunnalliseen ulottuvuuteen. Se vain tuntuu näissä urheiluasioissa karkaavan niin urheilu- kuin muiltakin toimittajilta. Yhtäkkiä objektiivisuuteen pyrkivästä journalismista tulee kansallistunteen pönkittämistä, johon jostain yhteisestä sanattomasta sopimuksesta ei sovi sotkea muita näkökulmia.
Jääkiekkojuhlista tehtiin hyvin hyvin vähän hyvää journalismia. Vai tehtiinkö ollenkaan?
Media seuraa ja on läsnä. Suorassa lähetyksessä valinnatkin ovat poissa jos ainoa kuva on kompuroiva maalivahti tai lähetykseen tunkeva kännikala. Media seuraa ja on läsnä.
VastaaPoistaVarmuuden vuoksi tarkennan, että aiemman kommenttini arvio rasismista "näpertelynä" pitää lukea yhdessä tuon sanan "verrattuna" kanssa.
VastaaPoistaItsessään se on merkittävä ongelma ja kannustan itsekin jääkiekkojoukkuetta käyttämään arvovaltansa rippeitä sen tuomitsemisen.
Ismo: "Suomalaista alkoholikeskustelua kuvaavaa on, että jääkiekkojoukkueelta ei olisi tullut mieleenkään pyytää lausuntoa vanhempien vahingollista alkoholinkäyttöä vastaan."
VastaaPoistaEi ainakaan tuossa tilassa. Olen yhtä mieltä edelleenkin siitä, että joukkueen tiedotus mokasi ja huolella. Muutenhan urheiluseurat pyrkivät julkisessa keskustelussaan raittiuteen ja olihan 80-luvulla Matti Nykänenkin raittius- ja terveysmannekiini, mikä toki nykyajattelumallissa kuulostaa hiukan huvittavalta.
Pointti onkin se, että nyt metsästetään syytä, ei seurausta. Ihmiset, jotka juovat liikaa jääkiekon kultajuhlissa, juovat liikaa muutenkin. Ne samat tyypit ovat juhlasta riippumatta turpa rullalla ja tämä on juuri se juttu mihin pitäisikin jollain tavalla puuttua. Se ei ole urheilun tai kansanjuhlien vika, vaan ongelmaa on haettava jostain aivan muualta. Positiivista on se, että tällä kertaa alkoholiin yhdistyi riemu ja kansallisvietti, normaalisti siihen saattaa yhdistyä vihaisuus.
Ismo: "Suomalaisen alkoholikeskustelun ongelma on, että meillä ei ole minkäänlaista konsensusta siitä, mitä tämä "väärin" käyttäminen on. Silti siitä puhutaan kuin se olisi itsestäänselvyys. Jos ongelmasta ollaan eri mieltä, oikeaa ratkaisua on vaikea löytää. Ja tässä ei taaskaan ole kysymys yksittäisen ihmisen perstuntumasta, vaan kovasta ja kalliista politiikasta."
Alkoholi on nautintoaine, samalla tavoin kuin vaikkapa kahvi, makeiset, tupakka tai limonadi. Oikeaoppinen käyttötapa sille on se, ettei siitä aiheudu muille tai itselle haittaa. Näkökulmani lienee liberaali. Mielestäni tässä tapauksessa haitta jäi lähinnä esteettiseksi - alastomat miehet huusivat torilla. Se varmaankin häiritsi niitäkin ihmisiä, jotka siellä paikan päällä olivat mutta korkeintaan ärsyttäen, ei suoranaisesti vahingoittaen. Ihmisille saarnaaminen taas siksi että he nyt "sattuvat olemaan niin ärsyttäviä" on eri asia.
Mitä eufemismeihin tulee, veikkaan että ne olivat kompromissi toimituksessa: toisaalta haluttiin näyttää, että katsokaa: apina tanssii. Jos asia oltaisiin tuomittu samantien, kansa olisi älähtänyt. Nyt maksimoitiin näkyvyys, mutta pehmennettiin sitä sillä tavalla ettei "isänmaallisuutta" tarvinnut heti heitellä pois olkapäiltään. Oliko se oikea ratkaisu? Ei mielestäni. Fiksu toimittaja olisi jättänyt haastattelematta umpijurrista nuuskahuulta ja fiksu ohjaaja olisi ajanut toiseen kameraan.
Anonyymi: "Media seuraa ja on läsnä. Suorassa lähetyksessä valinnatkin ovat poissa jos ainoa kuva on kompuroiva maalivahti tai lähetykseen tunkeva kännikala. Media seuraa ja on läsnä."
Tuonkokoista juhlaa ei taatusti kuvata vain yhdellä kameralla. Ohjaajalla on aina valittavana rutkasti kuvia. Mikäli kaikkien kameroiden kuvat oltaisiin nauhoitettu, niin veikkaan että pienellä leikkuutyöllä oltaisiin lopputuloksesta saatu suurinpiirtein suviseura.