Elokuvien ystäviä piinaava "You wouldn't steal a car"-tekijänoikeusvaroitus kääntyi nopeasti vitsiksi: "You wouldn't download a car." Entä ostaisitteko käytetyn auton miehiltä, jotka suunnittelivat tämän lapsille suunnatun oppaan kannen?
Niin, tiesittekö muuten, että esimerkiksi Sarah's Secret Chamberista olisi voinut ladata 25 henkilöautoa? Tämän voi laskea Länsi-Uudenmaan käräjäoikeuden antamien tietojen pohjalta: Palvelussa oli tarjolla noin 50 teratavua tiedostoja, mikä vastaa syyttäjän arvion mukaan noin 750 000 musiikkialbumia. Tuon verran musiikkialbumeita cd-levyinä painaa noin 37500 kiloa, mikä taas vastaa noin 25 henkilöautoa.
Laskelma on suunnilleen yhtä järkevä kuin tekijänoikeusjuristien laskelmat siitä, kuinka monta levykaupassa myytyä albumia yksi verkossa jaettu teratavu vastaa.
Sarah's Secret Chamberin tapauksessa laskettiin, että 50 teratavun jakaminen 1600 ihmiselle oikeuttaa valitut oikeudenomistajat 800 000 euron korvauksiin menetetystä myynnistä. Monet ovat pitäneet korvausta kohtuuttomana. Eikä ihme.
Kohtuullinen korvaus olisi nimittäin ollut 8640 euroa. Suunnilleen.
Tämän ja muiden vastaavien korvaustapausten laskelmat perustuvat siis ajatukseen, että yksi vertaisverkossa jaettu tiedosto vastaa yhtä raitaa fyysisellä cd-levyllä. Jos liityn vertaisverkkoon, jossa on tarjolla 750 000 albumia musiikkia, jätän 750 000 albumia ostamatta. Entä nyt: Spotifyssä on laillisesti tarjolla noin 13 000 000 kappaletta. Jätänkö ne kaikki samalla tavalla ostamatta?
Jos "laitonta" vertaisverkkoa halutaan johonkin verrata, verrattakoon sitä tähän levy-yhtiöiden hyväksymään vertaisverkkoon, Spotifyhin. Esitän teille vaihtoehtoisen tavan laskea menetetyn myynnin arvo.
SSC:ssä oli tarjolla 50 teratavua tiedostoja, jotka syyttäjä tulkitsi 750 000 musiikkialbumiksi. Kuulostaa aika paljolta? No, asialla olivatkin musiikkialan oikeudenomistajat. Todellisuudessa vertaisverkoissa liikkuvasta datasta suurin osa on elokuvia. Erään arvion mukaan musiikin osuus on vain noin 13%. Pikainen päässälasku toisesta tekijänoikeustapauksesta on hyvin tarkasti samansuuntainen.
Jos otetaan 50 teratavusta tuo 13% ja jaetaan se yhden mp3-tiedoston koolla (noin 5 Mt), saadaan tulokseksi 130 000 biisiä. Koska Spotifyn katalogissa musiikkikappaleita on 13 miljoonaa, on SSC:n osuus tästä noin 10%.
Maksan Spotifyn katalogin käytöstä 10 euroa kuukaudessa. Kuinka paljon tästä päätyy oikeudenomistajille, on arvailujen varassa. Jos Spotifyn liikevaihto on noin 100 miljoonaa euroa ja oikeudenomistajille tilitetään noin 45 miljoonaa, päätyisi artisteille ja heidän edustajilleen kuukausimaksustani noin 4,5 euroa. Se on ehkä optimistinen arvio mutta kelvatkoon tähän ajatusleikkiin.
Jos Sarah's Secret Chamber olisi ollut tällainen levy-yhtiöiden hyväksymä palvelu, kohtuullinen korvaus sen käytöstä olisi ollut katalogin koon perusteella 10% Spotifyn kuukausimaksusta. Oikeudenomistajille olisi päätynyt 45 senttiä.
Jos tällä laillisella SSC:llä olisi ollut vastaavat 1600 maksavaa asiakasta, oikeudenomistajien yhteenlaskettu osuus myynnistä olisi ollut 720 euroa kuukaudessa, mikä esimerkiksi vuodessa tekisi 8640 euroa. M.O.T.
Sattumalta suunnilleen yhden käytetyn auton verran.
(Laskelmia teimme, kieli poskessa, musiikkialan ystäväni Martti Anttilan kanssa.)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti